Finnish (Suomi)Svenska (Sverige)

Kaskisten kirkko

Kaskisten kirkon on suunnitellut arkkitehti-professori Erik Kråkström ja alttaritaulun on maalannut Åke Hellman. Kirkko on ensimmäinen varsinainen kirkkorakennus Kaskisissa. Se valmistui 1965 ja sinne mahtuu 200 henkilöä. Kirkossa on sekä kirkkosali että seurakuntasali. Kirkkoon on esteetön kulku ja sieltä löytyy inva-wc, luiska ja induktiosilmukka.

Kaskisten kirkko ::Kirkon rakennustyöt valmistuivat vuonna 1965 Kaskisten kirkko ::Kirkkoon mahtuu 200 ihmistä Kaskisten kirkko ::Kaskisten kirkon torni.

 

 

Seurakuntakeskus ja kirkkoherranvirasto

seurakuntakeskus ::Seurakuntakeskus ja kirkkoherranvirasto, Raatihuoneenkatu 47. Seurakuntakeskus ja kirkkoherranvirasto sijaitsevat osoitteessa Raatihuoneenkatu 47.

Seurakuntakeskusta alettiin remontoida vuonna 2008.  Pääurakoitsijoina ovat olleet suunnittelutoimisto Talotuuma Kristiinankaupungista ja arkktehtitoimisto Mattias Smeds Vaasasta. Uudessa seurakuntakeskuksessa on papinvirasto, lasten ja nuorten kerhotilat sekä kahvila.
 

Café Johannes

Café Johannes ::Café Johannes, Raatihuoneenkatu 47. Café Johannes 3:16 (Raatihuoneenkatu 47).

Avoinna
Maanantaista perjantaihin klo 10-15

Kesäkuussa 2009 avatun kahvilan etukäteisodotukset olivat korkealla kevään aikana järjestetyn nimikilpailun perusteella, johon tuli noin sata ehdotusta. Tämä antoi toivoa myös mahdollisista asiakkaista, joita on ollutkin oikein kiitettävästi. Tusinan verran on joka päivä käyviä kanta-asiakkaita ja valikoima tiskillä vaihtelee päivittäin.

Kahviossa on järjestetty viikonloppuisin yksityistilaisuuksia kasteesta ja muistohetkistä synttärikekkereihin. Näiden lisäksi seurakuntamme on pitänyt mm. perhelounaita ja elokuvailtoja.

 

Kappeli

Kappeli on rakennettu vuonna 1954.

 

Hautausmaa

Hautausmaa ::Hautausmaa Kaskisten hautausmaa jakaantuu vanhaan ja uuteen puoleen. Vanhalla puolella on haudattu noin 1700 henkilöä. Uudella puolella, joka otettiin käyttöön pian 30 vuotta sitten, on haudattu noin 230 henkilöä.

 

Fredriksberg

Useat seurakunnat omistavat metsää ja maita. Kaskisten pienellä seurakunnalla ei suuria omaisuuksia ole, mutta se omistaakin saaren. Saari sijaitsee Kaskisten kaupungin edustalla, aivan lossiväylän kupeessa. Saaresta kotisaareemme päin katsottuna Kaskinen näyttää parhaat puolensa.

Jotkut ovat saattaneet käydäkin saaressa ihmetellen sen historiaa. Saaren "synty" on sikäli erikoinen, että saaren kerrotaan muodostuneen laivojen painolastina olleesta materiaalista. Vanhoista kuvista voimme nähdä, että saarella on ollut rakennuksia, joiden kivijalat ovat vieläkin saaressa paikallaan. Puustoa on vain niukalti.

Vanhemmat kaskislaiset kertovat pitäneensä saarta retkipaikkanaan 1900-luvun puolivälissä. Saaressa oli kuuleman mukaan hyvä uimaranta. Silloin saareen tietenkin soudettiin veneellä. Tiedetään myös, että uimamaisterin arvon saadakseen on täytynyt uida 400 metrin pituinen matka kaupungin rannasta Fredriksbergiin, jota on myös kutsuttu Lillgrundiksi.

Vanhoissa kuvissa näkyvät rakennukset on hajotettu ja joidenkin tarinoiden mukaan salama on iskenyt saarelle ja rakennukset ovat palaneet.

Julia Ågren Marshall (s. 3.4.1894), joka oli kotoisin Eskilsön saaresta, muutti 1900-luvun alkupuolella Amerikkaan. Hän avioitui George Marshallin kanssa ja oli töissä muun muassa New Yorkissa. Loma-aikoina heillä oli tapana vierailla Suomessa ja heillä oli suuri halu rakentaa oma kesämökki Suomeen.

Kaskisten seurakunnan asiakirjoista käy ilmi, että Julia ja George Marshall ostivatkin ensin puolet Fredriksbergin saaresta kiinteistöineen Petter ja Ida Hertsböleltä 9.9.1930. Myöhemmin heille tarjoutui mahdollisuus myös toisen puoliskon ostamiseen Vilhelm Wennerholmilta 26.11.1934.

Allekirjoittaneella oli mahdollisuus tavata Julia MArshallin serkun Oscar Ågrenin tyttäret Greta Denesevich ja Ebba Ågren Kaskisissa syyskuussa 2008, kun nykyisin amerikankansalainen Greta oli vierailemassa sisarensa Ebban luona. He kertoivat, että Julia ja George Marshallilla oli tarkoituksena vuosien mittaan rakentaa ja kunnostaa saaren rakennukset itselleen kesäasunnoksi kun he kesäisin olivat Suomessa lomailemassa. Toinen maailmansota keskeytti kuitenkin heidän suunnitelmansa, sillä Julia Marshall jäi leskeksi ennen kuin sota päättyi. Heillä ei ollut omia lapsia, joten Julia Ågren Marshall päätti testamentata omistamansa Fredriksbergin saaren Kaskisten seurakunnalle 16.5.1977.

Julia Marshall kuoli Long Branchissa, New Jerseyssä vuonna 1992, 98 vuoden iässä.

Greta Denesevich hoiti Julia Ågren Marshallia ollen viimeiset vuodet hänen ainut lähiomainen.

Tärkeä ajankohta saaren kohtalon kannalta oli, kun Tielaitos olisi halunnut aikanaan rakentaa lossiväylän Eskilsön saarelle Fredriksbergin kautta. Kaskisten seurakunta ei siihen suostunut.

Kolmekymmentä yksi vuotta on kulunut siitä, kun saari vaihtoi omistajaa. Saaren käyttö seurakunnan toiminnassa on ollut erittäin vähäistä, mutta Kaskisten seurakunta on aloitteen johdosta päättänyt kunnostaa saaren seurakuntalaisten retkeilykäyttöön. Helpon lossiyhteyden ansiosta saari on oivallisen matkan päässä ja sopiva vaikkapa sunnuntaipäivien retkikohteeksi niin perheille kuin perheettömillekin. Tavoitteena on siivota saarta talkoovoimin ja rakentaa saarelle nuotiopaikka ja mahdollisesti pieni paviljonki istumapaikkoineen.